Valitse sivu

Kasvatus

Kasvatustoiminta

 

Kuka voi kasvattaa rotukissoja?

Vaikka perheeseen olisi hankittu rotukissa ei sen pentuja rekisteröidä puhdasrotuisiksi elleivät seuraavat ehdot täyty:

  • Kasvattajan eli siitosnaaraan ja siitokseen käytetyn uroksen omistajan on molempien oltava jonkin Kissaliiton alaisen rotukissayhdistyksen jäseniä.
  • Siitokseen käytettyjen kissojen on molempien oltava Kissaliiton hyväksymällä tavalla rekisteröityjä rotukissoja.
  • Kissojen kuuluttava samaan rotuun tai rotuihin, joiden keskenään risteyttäminen on Kissaliiton sääntöjen mukaan sallittua eivätkä ne saa kuulua väriryhmiin, joiden yhdistäminen on Kissaliiton sääntöjen mukaan kiellettyä.
  • Kasvattajalla tulee olla FIFe:ssä rekisteröity ja Kissaliitolta lunastettu kasvattajanimi ja lisäksi kasvattaja on allekirjoittamallaan kasvattajasopimuksella sitoutunut noudattamaan Kissaliiton sääntöjä. Siitokseen käytettävän uroksen omistajan on myös sitouduttava noudattamaan Kissaliiton sääntöjä allekirjoittamalla siitosuroksen omistajan sopimus ennen uroksen käyttämistä siitokseen.
  • Siitokseen käytetyillä kissoilla pitää molemmilla olla eläinlääkärin todistus siitä, ettei niillä ole napatyrää.  Uroksella pitää lisäksi olla eläinlääkärin todistus siitä, että sen molemmat kivekset ovat asianmukaisesti laskeutuneet. Siitokseen käytettäviltä valkoisilta kissoilta vaaditaan eläinlääkärin todistus siitä, että kissa kuulee.

Kasvattajanimi

Kasvattajanimen on oltava haettu ja hyväksytty ennen astutusta.  Nimeä voi hakea vasta kun kaikki hakijat ovat käyneet Kissaliiton järjestämän kasvattajan peruskurssin. Kasvattajanimihakemus lähetetään rotukirjaajalle käsiteltäväksi. Kasvattajanimen hyväksyminen tapahtuu FIFe:ssä, joten nimi kannattaa hakea useampia kuukausia ennen suunniteltua astutusta. Kasvattajanimeä voi anoa yksi tai useampi täysi-ikäinen henkilö
yhdessä, joiden tulee asua samassa osoitteessa.

Kasvattajanimen pitää olla yksiosainen (yksi väliviiva sallitaan), siinä saa olla korkeintaan 15 kirjainta ja vain suomen kielen aakkosia saa käyttää. Vierasperäisiä etuliitteitä, kuten of, av, von, de yms. ei saa käyttää. Kasvattajanimi tulee aina kissan nimen eteen eikä nimien yhteispituus saa ylittää 40 kirjainta (välit mukaanlukien). Mitä pidempi kasvattajanimi sitä vähemmän jää tilaa kissan omalle nimelle.

Kasvattajanimihakemus tehdään Kissaliiton lomakkeelle, joita saa omalta yhdistykseltä sekä Kissaliiton kotisivuilta. Kasvattajanimihakemuksen tulee sisältää kolme nimiehdotusta (suosituimmuusjärjestyksessä) ja nimien tulee olla tarkalleen siinä muodossa, jossa niitä käytetään. Hakemukseen merkitään, kuka tai ketkä kasvattajanimeä anovat ja hakijan/hakijoiden yhteystiedot. Kasvattajanimihakemukseen merkitään myös hakijoiden syntymävuosi ja yhdistys, johon he kuuluvat.

Samassa taloudessa asuvilla voi olla vain yksi kasvattajanimi. Nimi on kasvattajan yksityistä ja henkilökohtaista omaisuutta. Jos nimellä on useampi omistaja, kumpikaan ei voi saada toista kasvattajanimeä tai käyttää yhteistä nimeä yksinään. Mikäli henkilöt eivät halua enää kasvattaa yhdessä on Kissaliiton kasvattajanimistä vastaavalle toimihenkilölle ilmoitettava, kenen käyttöön nimi jää.

Kasvattajanimen omistajan kuoltua on puolisolla tai lapsilla mahdollisuus ottaa nimi haltuunsa. Muutoin sama kasvattajanimi voidaan hyväksyä käyttöön vasta 20 vuoden kuluttua kuolemantapauksesta. Kaikista kasvattajanimeä koskevista muutoksista ilmoitetaan oman yhdistyksen sihteerille. Kasvattajanimi on maksullinen.

Kasvattajasopimus

Kasvattajasopimuksen allekirjoittamalla naaraan omistaja sitoutuu noudattamaan Kissaliiton kasvatustyölle asettamia sääntöjä ja sen rotutoimikunnan antamia ohjeita.

Siitosuroksen omistajan sopimus

Kuten kasvattajasopimuksessa, myös siitosuroksen omistajan sopimuksessa on sitouduttava noudattamaan Kissaliiton ja sen rotutoimikunnan ohjeita ja määräyksiä. Kissan terveyttä, elinolosuhteita ja tietojen oikeellisuutta koskevat sopimukset ovat samoja kuin kasvattajasopimuksessa. Napatyrättömyystodistuksen lisäksi uroksen omistaja sitoutuu toimittamaan ensimmäisen astutustodistuksen yhteydessä myös kivestenlaskeutumistodistuksen. Mikäli todistuksia ei toimiteta ajallaan sitoutuu uroksen omistaja korvaamaan kasvattajalle puuttuvista papereista seuraavan rekisteröintimaksun korotuksen.

Kaikkia kissoja ei ole tarkoitettu siitokseen

Kasvatustoimintaa suunniteltaessa on hyvä muistaa, että erilaisten paperiasioiden tultua kuntoon on syytä arvioida myös siitokseen suunniteltua kissaa. Erityisesti lemmikkinä alunperin hankitulla kissalla saattaa olla virhe tai ominaisuus, jolla ei ole ollut merkitystä kissaa hankittaessa, mutta joka saattaa estää tai huonontaa sen mahdollisuuksia siitoskäytössä. Kovin epärodunomaisella yksilöllä ei kannata kasvattaa. Heikon tyypin lisäksi kasvatuksesta kannattaa jättää pois kaikki luustovikaiset kissat (purentavirhe, knikki, kasvojen epäsymmetria, lattarinta, muut luustoviat) ja poikkeuksellisen arat tai agressiiviset kissat.

 

Päivitetty 10.03.2017/MJL